{{organization.name}} historia

Atlaksen historia

Sodanjälkeisessä Kaarelan kylässä Helsingin pitäjässä muutamat nuoret aktiivit päättävät perustaa urheiluseuran, joka tulisi järjestämään nuorille tekemistä. Ensimmäinen pöytäkirjattu kokous, koollekutsujina Lars Eklund ja Börje Juslin, kokoontuu 23. marraskuuta 1945 nuorisoseuran talossa Björkhemissä nykyisellä Vantaankoskella. Tällöin päätetään seuran perustamisesta ja määrätään toimikunta laatimaan seuralle säännöt ja keksimään nimen. Jo kaksi viikkoa myöhemmin 9. joulukuuta 1945 pidetään samassa paikassa seuran virallinen perustamiskokous koollekutsujana Lars Eklund. Seura saa nyt vahvistetut säännöt ja nimeksi päätetään Kurt Juslinin esittämä Idrottsföreningen Atlas (IFA), koska eletään lähes täysin ruotsinkielisellä alueella. Tätä nimeä käytettiin aina vuoteen 1954, jolloin nimi muutettiin Idrottsföreningen Helsinge -Atlakseksi (HA), koska aikaisempi nimi ei sitonut seuraa riittävästi mihinkään seutuun. Seuran viralliseksi edustusasuksi valittiin laivastonsininen paita ja valkoiset housut sinisellä reväärillä. Nämä värit ovat edelleenkin seuran viralliset värit. Seuran virallinen kieli on ruotsi, joskin jäsenistö tänään on valtaosin suomenkielistä. Oman lipun Atlas sai vasta vuonna 1970 seuran 25-vuotisen olemassaolon vuosipäivänä. Silloin 25-vuotisjuhlissa  otettiin käyttöön Solveig Eklundin, Lars Eklundin vaimon, suunnittelema ja piirtämä seuran lippu.

Seuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Lars Eklund ja hän toimikin tässä luottamustoimessa seuraavat kahdeksan vuotta jatkaen sitten seuran varapuheenjohtajana aina vuoteen 1970. Lasse poistui joukostamme jo pari vuotta myöhemmin 1972 ehtien kuitenkin olla mukana perustamassa Atlaksen tukiseuraa Atlas Stöttareita vuonna 1968. Muut ensimmäisen hallituksen jäsenet olivat  Torvald Frostell, Karl Toijonen, Nils Kvarnström, Birger Asplund, Emil Österberg ja Börje Juslin. Börje Juslin valittiin sihteeriksi. Seuran harrastamiin lajeihin kuuluivat yleisurheilu, suunnistus, uinti ja hiihto, joita kaikkia pystyttiin jossain määrin harrastamaan kotikylän Kaarelan pelloilla ja Vantaanjoen rannoilla. Ensimmäiset seuran edustusasut saatiin lahjoituksena Ruotsista ja niitä käytettiinkin sitten useita vuosia. Yleisurheilua harrastettiin lähinnä Kaarelan nuorisoseurantalon Håkansbergin viereisellä kentällä nykyisen Vanhan Kaarelantien varrella ja hiihtoa Kaarelankylän pelloilla, kylähän oli silloin puhdasta maaseutua. Seuralle perustettiin myös useita kyläosastoja koko pitäjän läntiseen osaan. Parhaimmillaan niitä oli lähes kymmenen aina Seutulasta idässä Pitäjänmäelle lännessä. Seuralle perustettiin vuonna 1946 myös naisjaosto, mikä järjesti tytöille hiihtoharjoituksia, vaelluksia ja sieniretkiä.

Yleisurheilu oli pitkään Atlaksen valtalaji, kunnes Myyrmäen Urheilutalon rakentaminen vuonna 1974 muutti painopisteen hiljalleen käsipalloon. Käsipallo mainitaan ensimmäisen kerran Atlaksen hallituksen kokouspöytäkirjassa vuonna 1961, jolloin Rolf Felin esitti, että seura yrittäisi saada harjoitusaikoja käsipallon harrastajille Ruskeasuon hallista. Moni yleisurheilija olisi nimittäin halunnut pelata käsipalloa talvikaudella kunnon ylläpitämiseksi. Jo samana syksynä vuonna 1961 Atlas ilmoittautui suomisarjaan, mikä oli silloin alin sarja. Kotiottelut Atlas sai pelata Ruskeasuolla, mutta ensimmäisellä kaudella Atlaksen ei onnistunut voittaa ainoatakaan ottelua. Myyrmäen Urheilutalo valmistui ja vihittiin käyttöön vuonna 1974. Atlas aloitti heti käsipalloharjoitukset poikajunioreille ja jo samana syksynä seuran harjoituksissa kävi yli 200 junioria. Pari vuotta myöhemmin eli vuonna 1976 aloitettiin myös naisten ja tyttöjuniorien harjoittelu Myyrmäessä. Parissa vuodessa Atlas nousi I-divisioonaan ja jo vuonna 1978 saaavutettiin tavoite nousta mestaruussarjaan. Atlaksen vierailu mestaruussarjassa jäi tuolloin kuitenkin yksivuotiseksi, mutta takaisin tultiin jo vuonna 1981. Tällä mestaruussarja visiitillä Atlas otti myös mitalin, kun miehet voittivat 1985 pronssia. Atlaksen naisjoukkue nousi mestaruussarjaan ensimmäisen kerran vuonna 1980. Vuonna 1983, eli pari vuotta aikaisemmin kuin miesjoukkue, naiset ottivat Atlaksen ensimmäisen aikuisten mitalin eli pronssia ja he toistivat saman sitä seuraavana vuonna.

Syksyllä 1998 järjestettiin ensimmäisen kerran Myyrmäen uudessa jalkapallohallissa junioriturnaus, mikä ensimmäisenä vuonna sai nimen Copa Cup suurimman sponsorin mukaan. Tästä turnauksesta on kasvanut vähitellen Suomen suurin sisähalliturnaus ja kantaa nykyään nimeä Aktia-cup.

Atlaksen historia pähkinänkuoressa:

9.12.1945 perustetaan urheiluseura Idrottsföreningen Atlas
1946 seuralle perustetaan naisjaosto
1954 seuran nimi muutetaan Idrottsföreningen Helsinge –Atlakseksi
1961 seurassa aloitetaan käsipallon pelaaminen suomisarjassa, liiton alin sarja
1968 perustetaan Atlaksen tukiseura Atlas stöttaret
1974 kun Myyrmäen Urheilutalo valmistuu aloitetaan ksäipalloharjoituksen pojille
1976 aloitetaan myös naisten ja tyttöjunioreiden harjoittelu
1978 Atlaksen miehet nousee ensimmäistä kertaa mestaruussarjaan
1980 Atlaksen naiset nousevat mestaruussarjaan
1983 Atlaksen naiset voittavat seuran ensimmäisen aikuisten mitalin
1985 Atlaksen miehet voittavat ensimmäisen pronssinsa
1998 järjestetään seuran ensimmäinen käsipalloturnaus uudessa jalkapallohallissa
2010 Atlaksen miehet voittavat toisen pronssinsa
2012 Atlaksen miehet voittavat hopeaa

Atlaksen aikuisten joukkueiden saavutukset kautta aikojen:

Miehet:
1984-1985        pronssia
2009-2010        pronssia
2011-2012        hopeaa
Naiset:
1982-1983        pronssia
1984-1985        pronssia

Seuran toiminnassa mukana

Atlas Vantaan pääyhteistyökumppanit

Mukana myös